Tässä jo pari päivää ihmetelty sään viilenemistä ja tänään se pamahti sitten kunnolla, yöllä oli lätäköt jäätyneet ja aamutalliin mennessä piti laittaa toppavaatteet siinä tokkurassa, ettei vaan horrosta toimien läpi... Hevoset olivat kuitenkin tallissa tyytyväisinä lämpimässä, erittäin harva on enää ollut yöllä ulkona ja niilläkin loimet, kun eivät ole vielä ehtineet karvaa kunnolla kasvattaa. 

Viimeaikoina tullut taas useampi uusi hevonen joiden kanssa ollaan totuteltu arkeen. Mm. Gwalchin welshit ovat saaneet hiljalleen sopeutua omiin laumoihinsa ja lewitzerit saivat kaksi uutta jengiläistä. Puoliverisiin tuli vahvistusta vanhasukuisesta fwb-tammasta. Eilen haettiin Vuorihuipusta hieno tennessee walkerori, Susikalliosta ratsuponi ja islanninhevonen, sekä Päivärinteestä shetlanninponitamma. Kaikkien kanssa on lähtenyt käyntiin oikein hyvin, tuntuu, että kotiuttamiset menee aina hyvin, kun seuranpuutetta ei ainakaan ole ja kaikille löytyy aina ihmeteltävää ja vapaaehtoisia seuranpitäjiä tallilaisista.

Itse kävin tänään pitkästä aikaa aamuratsastuksella Neron kanssa, joka ilahtui selvästi vanhan tavan herättelystä. Käppäiltiin rauhallisesti ilman satulaa kylmässä aamussa auringon noustessa, tässä on nyt pari päivää satanut niin nyt oli todella hienon näköistä aamuauringossa, maan ollessa huurussa, vaellella peltoteillä. Neron hengitys höyrysi kotoisasti ja olo oli kuin satukirjan hetkestä, ei olisi pienenä voinut kuvitellakkaan tällaisia hetkiä, mutta tässä se nyt vain oli. 
Törmäsimme lenkin aikana aamupalalla pellolla käyskenteleviin peuroihin ja kuunneltiinpa fasaanienkin räähkäisyjä. Lopulta aurinko alkoi lämmittää jo paremmin ja päivällä saattaakin olla lämpimämpi. Palattiin sitten tallille jakelemaan ohjeita loimitusten suhteen, kun nämä välikaudet ovat niin hankalia varsinkin herkkähipiäisimpien kanssa. Ensisijalla diivamaisimmat yksilöt, jotka pistävät tenän heti jos menee pieleen, eivätkä enää tee mitään ennen kuin vääryys on korvattu.