Seikkaillaan jo helmikuussa ja viimeisestä merkinnästä on aikaa. Nyt on siis kertauksen paikka.
Tilan meno ei ole muuttunut nimen vaihdon myötä, yhtälailla tapahtumarikkaita päiviä ja tilanteita riittäisi kirjaksi saakka, jotka pitäisi saada kerrottua.
Kerron kuitenkin vain tiivistettynä tammikuun meiningeistä, sillä yksittäisistä päivistä ei keretty kirjoittamaan, hevosten ulkoasujen vaihdon takia.
Ulkoasujen vaihdosta puheen ollen se on edennyt jo ihan hyvin, yli yksi kolmasosa ulkoasuista vaihdettu! Huomautan tässä, että hevosia on yli 200... Työsarkaa siis riittää vielä joksikin aikaa.

Itse tallin tapahtumista... Uusia hevosia ei tallille tullut, joten meno on sinänsä pysynyt rauhallisena. Ainoita tilanteiden järjestäjiä ovat olleet pikku lurjukset, kuten minis Peppi keksi pitkästä aikaa lähteä omille teilleen laitumelta. Muut tarhailijat keskeyttivätkin touhunsa tarkkaillakseen Pepin menoa. Kului jonkin aikaa, että Pepin seikkailu huomattiin, sillä vasta kun pikku sutemme Luta huomasi karkulaisen ja alkoi ulisemaan juosten pikku tamman perään, näin koko karkuretken. Huusin Lutan luokseni, ettei se ainakaan hätistäisi tammaa matkoihinsa, mutta kummakseni se paimensi Pepin lähemmäksi minua ovelasti ponia kierrellen. Sain tamman riimusta kiinni, kun se lopulta pysähtyi tallin seinän viereen tuhahtaen kyllästyneesti. Luta oli selvästi pilannut sen huvit.
Vein Pepin takaisin ministen joukkoon jossa sitä selvästi juhlittiin ovelasta retkestään... Muut pyörivät hetken sen ympärillä kiinnostuneena, kunnes totesivat ettei Peppi olekkaan mitenkään erilainen seikkailultaan palattuaan.

Tässä vaiheessa pääsenkin kummastelemaan kuinka hyvin Luta suhtautuukaan hevosiin ja osaa toimia niiden kanssa, vaikka onkin susi. Eihän sillä pitäisi olla mitään paimennusviettiä vain saalistusvietti? Luta ei ole missään vaiheessa tehnyt elettäkään syödäkseen yhtään elollista oliota. Se syö tyytyväisenä koiran ruokia sekä ostamiani lihoja. Aikamoinen onnenpotku tuo paimennusvietti? Tästä lähin Pepin ja muiden pienempien karkuretket loppuvat lyhyeen, mutta saahan sen nähdä toimiiko Luta uudestaan näin.
Vielä Lutaa kehuakseni olen huomannut, ettei sen läsnä olo edes stressaa hevosia. Pepikään ei ollut ollenkaan hätääntynyt vaikka Luta oli sitä ohjaillut ja paimentanut.
Paimensusi, se se on ;)

Lutan kuulumisista jatkaen ratsastusretkiin joilla se on ollut mukana. Pikku susi tosiaan pääsee usein ratsastusretkille mukaan metsiin. Se vaatii kuitenkin sitä, että hevonen on aina kylmähermoinen eikä säiky mitään, sillä Luta juoksentelee laajaltikin ratsukon ympärillä tutkien ympäristöä, kuitenkin pysyen näköetäisyydellä.
Yksi päivä se kuitenkin keksi tempaista, kun oltiin Tankin kanssa maastossa. Lähellä rantaa Luta sai yhtäkkiä omituisen kohtauksen, ensin se oli jolkotellut siististi vierellämme kuin omalla iltapäiväkävelyllä, kun se nostikin pään yhtäkkiä pysähtyen ja haisteli ilmaa erittäin kiinnostuneena. Pysähdyin Tankin kanssa odottamaan, mutta Luta singahtikin yhtäkkiä juoksuun ja katosi metsän siimekseen lumet pölisten. Totesin Tankille, että sinne taisi mennä meidän susihukkasemme. Huutelin tietenkin Lutan perään, mutta Tankilla ei metsään päässyt sitä seuraamaan. Mietin, että miten toimia ja päätin, että jatkaisimme matkaa vähän väliä Lutaa huudellen. Jos se takaisin tulee niin kotiin se ainakin osaa.
Palasimme tallille Tankin kanssa kahden ja olin jo murheen murtama, olinhan jo ehtinyt kiintyä Lutaan, mutta luontoonhan se kuuluu jos se niin haluaa ja meidän metsät ovat turvallisia vähän kesyyntyneemmällekin villieläimelle.
Ehdin jopa viedä Tankin karsinaan ja ottaa siltä varusteet, sekä viedä sen tarhaan. En voinut luovuttaa niin helposti, joten menin vielä hämärällä huutelemaan Lutaa metsän reunalle. Yhtäkkiä kuulinkin rytistelyä ja oksista tippui lunta pölisten.
Lutahan sieltä hyppäsi vielä ojan yli iloisesti inisten ja pyöri, kuin pitkäänkin erossa olleena. Silittelin ja rapsuttelin sitä siinä pitkään, kunnes totesin että iltatallin aika ja suunnistimme talleille.

Sellainen seikkailu Lutalla... Voisin kuvitella, että se oli saattanut saada vainun muista susista taikka jostain muusta "pöyristyttävästä". Onneksi se tuli takaisin, se jo osoittaa sen, että se viihtyy meillä ja se pitää tätä kotina.

Olisikohan tuo riittävä maistiainen tammikuun jännistä hetkistä? Kaikkea muuta pientä on tietenkin myös tapahtunut, mutta yleisesti katsottuna rauhallista ja normaalia arkea.

Kilpailuissa ollaan käyty jopa ahkerasti, ponilaukoissa on nykyään saattanut bongata meidän shetlanninponeja. Vielä ei ole tullut kummoisia tuloksia, mutta eiköhän mekin joku päivä loisteta =)
Shetlanninponienlaatuarvostelun tuloksia käydään päivittäin vahtaamassa jännittäen tuloksia. Dime, Kape ja Milli ovat siis arvioitavina. Toivottakaa onnea hyviä tuloksia varten!

Viimeisenä suurena uutisena toitotan perustamastani virtuaalisesta Hevosklinikka Juniperista. Klinikka valmistui juuri eilen ja asiakkaita otetaan mielellään vastaan. Kannattaa olla nopea, sillä vakioasiakkaiksi otamme alkuun vain kymmenen. Tulevaisuudessa määrä voi nousta, riippuen suosion määrästä.
Tarjoamme ammattimaista palvelua ja hevosten hyvinvointi on meille tärkeintä!
Huom, näin alkuun varsinkin otamme vastaan myös muiden tilauksia kuin vakiasiakkaiden. Emme siis jätä ketään pulaan!

Klinikka on ollut suunnitteilla jo pitkään, mutta vasta nyt sain sen toteutettua, kun kyllästyin viimein täysin siihen, kun klinikat lopettavat aina jonkin aikaa pystyssä oltuaan ja suosionsa huipulla. Tämä siis tarkoitti, etten lopulta enää ollut minkään klinikan asiakas ja pistin itseni hevosteni lääkäriksi, sillä pätevyyttä löytyy. Ja tässä sitä ollaan nyt pitämässä kunnon klinikkaa. Päätin siinä panostaa myös ihan kengitykseen ja myymään myös terveystuotteita hevosille.
(Voin tässä ihan kertoa omaavani pätevyyttä moiseen, paljon lukeneena ja käytännössä oppineena, en ole siis mikään untuvikko näissä asioissa ).

Tässä tämän kerran päivitys, katsotaan milloin seuraavan kerran liikenee aikaa turinointiin ulkoasujen vaihdolta, yritän nyt olla ahkerin sillä taholla. Tietenkin klinikan kuulumisista tulen kertoilemaan tulevissa kirjoituksissa. Katsotaan miten lähtee käyntiin =)